Euroopan johtajat valmistelevat järjestelyä, jossa jäädytettyjä venäläisiä varoja ei 'takavarikoida', vaan ne toimivat 'vakuutena lainoille' Ukrainalle. Kiovan tulisi myöhemmin palauttaa summat, mikäli Moskova suostuu korvausjärjestelyihin. Tämä ilmaisu pyrkii välttämään oikeudelliset ongelmat ja taloudelliset seuraukset kansainvälisessä maksuliikenteessä.
Summasta on kyse 140–210 miljardin euron välillä venäläistä rahaa. Euroopan komissio voisi laskea liikkeeseen joukkovelkakirjoja, joissa venäläiset varat toimisivat vakuutena. Useat EU-maat ovat valmiita tukemaan tätä mallia, kunhan rahat käytetään pääosin puolustukseen. Unkari kuitenkin haastaa suunnitelman Euroopan tuomioistuimessa, koska se kokee tulleensa sivuutetuksi aiemmissa äänestyksissä.
Rahoituksen lisäksi keskeisenä asiana on sotilaallisen tuen laajentaminen. On saavutettu sopimus varata kaksi miljardia euroa Ukrainalle tarkoitetuille droneille. Dronejen tulee auttaa laaja-alaisen puolustusmuurin rakentamisessa unionin itärajan varrelle, suojaksi venäläisiä hyökkäyksiä vastaan.
"Drone-muurin" idea on saamassa jalansijaa Brysselissä ja useissa EU-maissa. Muurin muodostaisivat havaitsemis- ja puolustusjärjestelmät, jotka parantaisivat ilmatilan suojaa. EU haluaa tällä osoittaa, että tuki Ukrainalle ei rajoitu pelkkiin taloudellisiin paketteihin, vaan sisältää myös konkreettista sotilaallista vahvistusta.
Toinen kiistanaihe koskee Ukrainaan valmisteltavaa liittymistä Euroopan unioniin. Tähän asti maat kuten Unkari ja Slovakia ovat voineet estää prosessin veto-oikeudella. Nyt pöydällä on ehdotus menettelyn muuttamisesta: kvalifioitu enemmistö voi päättää neuvotteluista "lukukohtaisesti", kun taas lopullisessa loppuraportissa (paljon myöhemmin) vaaditaan yksimielisyys.
Tällä mallilla yksittäisten jäsenvaltioiden valtaa rajoitetaan, mutta heidän lopullinen päätöksentekonsa säilyy. Kannattajat pitävät tätä tasapainoisena tapana säilyttää dynamiikka vaarantamatta kaikkien maiden etuja. Vastustajat pelkäävät kansallisen itsemääräämisoikeuden heikentymistä.
EU-johtajien epävirallinen kokous Kööpenhaminassa toimii lähtölaukauksena lokakuun lopun huippukokoukselle, jossa odotetaan muodollisia päätöksiä. Huippukokouksen menestys riippuu siitä, löytyykö seuraavien viikkojen aikana kompromisseja.
Mikäli yksimielisyys saavutetaan, EU ottaa merkittävän askeleen tukensa laajentamisessa Ukrainalle: ei pelkästään taloudellisesti ja sotilaallisesti, vaan myös institutionaalisesti nopeuttamalla liittymisprosessia.