Euroopan ympäristökansleri Virginius Sinkevicius katsoo, että sudet ja maatalous voivat elää rinnakkain. Hänen mielestään sudenmetsästystä ei tulisi avata uudelleen. Sinkeviciuksen mukaan painopisteen pitäisi olla laiduntavan karjan suojelussa aitojen pystyttämisen ja yösuojien sekä karsinoiden rakentamisen avulla.
Hyökkäykset lampaisiin, vuohiin ja nautoihin koko Euroopassa ovat kasvaneet tasaisesti jo vuosikymmenten ajan. Tällä hetkellä Euroopassa on rekisteröity yli 17 000 sutta. Sinkevicius korosti maanantaina Brysselissä, että EU:n luontodirektiiviä ei tarvitse muuttaa sudenkannan hallitsemiseksi.
EU-mailla on jo mahdollisuus sallia ongelmasusien ampuminen poikkeuksena. Jotkin EU:n jäsenmaat ovat jo käyttäneet tätä vapautusmahdollisuutta EU:n luontodirektiivissä. Tässä Bernin yleissopimuksen ("punainen lista") EU-versiossa susi on yksi suojelemattomimmista eläimistä.
Itävalta vaati uudistamaan vanhentunutta suojeludirektiiviä ensimmäistä kertaa 30 vuoteen ja sai tukea 16:lta EU:n jäsenmaalta viime maanantain maatalousneuvostossa Brysselissä. He vaativat myös yhtenäistä susien seurantaa koko Euroopassa; tällä hetkellä jokainen maa tekee sen erikseen.
Vuoristoiset ja metsäiset EU-maat pyysivät Euroopan komissiota luokittamaan suden alempaan kategoriaan, kuten EU:n ulkopuolinen Sveitsi. Ympäristökansleri Sinkevicius totesi, ettei EU voi muuttaa Bernin yleissopimusta, mutta se voi muuttaa omia täytäntöönpano-ohjeitaan. Hänen mukaansa nykyiset säännöt jo mahdollistavat ongelmasusien ampumisen.
Kuitenkin kuusitoista EU-maata eivät halua saada lupaa tappaa susia jälkikäteen, vaan haluavat metsästyslupien avulla etukäteen hallita susilaumojen määrää.
He pyysivät myös lisää taloudellista tukea jo olemassa olevaan vahinkokorvausjärjestelmään, joka toistaiseksi maksaa vain vakiohyvityksiä. Aidan ja aitojen rakentamiseen annetaan jonkin verran avustusta, mutta ei jatkuvaan valvontaan. Tuleva yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) tukee näitä tarpeita ja rahoittaa 100 prosenttisesti investointeja, kertoi Bryssel.