Kyproksen johdolla EU-maat ovat nyt esittäneet ensimmäisen vastaehdotuksen, joka on noin 2 prosenttia alhaisempi kuin Euroopan komission suunnitelma. Tämä tarkoittaa yli 32 miljardin euron vähennystä. Näin ollen on selvää, että EU-maat haluavat noudattaa eri talouspolitiikkaa kuin sekä komissio että Euroopan parlamentti.
Huomionarvoista on, että ehdotetut säästöt kohdistuvat pääosin kilpailukyvyn ohjelmiin ja Euroopan unionin ulkopoliittisiin toimiin. Maatalous- ja aluelohkokulut puolestaan jäävät suurelta osin koskemattomiksi. Erityisesti maat, jotka saavat paljon tukea maatalous- ja koheesiorahastoista, ovat puolustaneet näiden budjettien säilyttämistä.
Maatalousbudjetti
Promotion
Tämä osoittaa edelleen poliittista jakolinjaa Euroopan unionissa. Joukko maita haluaa suojella maatalous- ja aluetukea, kun taas toiset maat vaativat pienempää maatalousbudjettia, joka keskittyy enemmän uusiin painopisteisiin. Mm. Saksa ja Alankomaat kuuluvat maihin, jotka puoltavat tarkkaavaisuutta menojen suhteen, mutta hyväksyvät myös miljardisäästöt maatalouspolitiikassa.
Euroopan parlamentti suhtautuu tulevien vuosien suunnitelmiin hyvin eri tavalla. EU-politiikot katsovat, että Euroopan unionilla tulee olla enemmän taloudellista liikkumavaraa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Juuri viime vuosina Bryssel on esittänyt suuria suunnitelmia itsenäisyyden lisäämiseksi maailmankaupassa ja puolustuksessa. Siksi he vastustavat talousarvion supistamista ja haluavat säilyttää leikkaukset maatalousrahastoihin.
Uudet tulonlähteet
Menokysymyksen lisäksi käydään kiivasta keskustelua myös Euroopan unionin tuloista. Euroopan komissio haluaa ottaa käyttöön uusia tulonlähteitä talousarvion rahoittamiseksi. Eri ehdotuksia on tehty, mutta ne kohtaavat huomattavaa vastustusta eri EU-maissa.
Neuvottelut näistä niin kutsutuista "omista varoista" ovat tällä hetkellä jumissa kansallisten hallitusten erimielisyyksien vuoksi. Monet maat pelkäävät, että uudet eurooppalaiset verot vähentävät kansallisia tuloja tai aiheuttavat uusia kustannuksia yrityksille ja kansalaisille. Siksi Bryssel on pyytänyt näitä maita itse esittämään uusia tuloehdotuksia.
Uhkapelit ja vedonlyönti
Euroopan parlamentti yrittää puolestaan tuoda esiin uusia vaihtoehtoja. Tarkastelussa ovat muun muassa verkkopelitaksat sekä maailmanlaajuisia teknologiayrityksiä koskevat maksut. Erityisesti eurooppalainen uhkapelivero saa paljon huomiota. Laskelmien mukaan tällainen vero voisi tuottaa noin 13 miljardia euroa koko seitsemän vuoden talousarviokauden aikana.
On vielä epävarmaa, toteutuvatko tällaiset suunnitelmat. Uusien eurooppalaisten verojen käyttöönotto vaatii kaikkien jäsenvaltioiden hyväksynnän. Koska useat maat ovat suhtautuneet kriittisesti, lupaavat neuvottelut Euroopan talousarviosta (kuten aiemmin) olevan pitkä ja vaikea prosessi.