Ministerit sopivat, että EU:n on muodollisesti vuonna 2040 edelleen tarkoitus päästää 90 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasuja kuin vuonna 1990, kuten ilmastokomissaari Wopke Hoekstra ehdotti. Kuitenkin 27 EU-maalla on mahdollisuus toteuttaa jopa viisi prosenttia tästä vähennyksestä ns. hiilikrediittien kautta EU:n ulkopuolisissa maissa.
Koska EU-maat aikovat tulevina vuosina käyttää satoja miljardeja euroja Euroopan puolustusteollisuuden käynnistämiseen ja lisäksi vahvistaa Euroopan taloutta, yhä useammin EU-maissa luovutaan sijoituksista ilmastoon, ympäristöön ja kestävyyteen.
Heikennetty hiilidioksidisopimus määrää myös, että myöhemmin voidaan ostaa vielä viisi prosenttia lisää, jos käy ilmi, että maat eivät saavuta sisäisiä päästötavoitteitaan. Tällöin todellinen päästövähennys Euroopan maaperällä voi laskea 80 prosenttiin.
Sitoumus toimii ohjenuorana, mutta se ei ole oikeudellisesti sitova. Se on tarkoitettu poliittiseksi ohjeeksi seuraavaksi viideksi vuodeksi, kunnes Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät lainsäädäntöpäätöksiä. Useat maat, mukaan lukien Unkari, Puola ja Italia, vastustivat sitovia velvoitteita.
Etelä- ja Itä-Euroopan maat vaativat enemmän tilaa välttääkseen taloudellista vahinkoa. Alankomaat, Espanja ja Ruotsi taas puolustivat alkuperäisen kunnianhimon säilyttämistä, peläten että Eurooppa muuten menettää ilmastojohdon.
Osana kompromissia on myös ETS II -järjestelmän, uusien hiilidioksidiverojen autoille ja rakennuksille, lykkäys. Tämä toimenpide siirtyy vähintään vuodella, virallisesti antaen kansalaisille ja yrityksille enemmän aikaa sopeutua.
Tutkijat varoittavat, että laajempi hiilikrediittien käyttö heikentää Euroopan ilmastopolitiikan uskottavuutta. He huomauttavat, että luvatut päästövähennykset ulkomailla ovat vaikeasti valvottavissa ja usein vähemmän tehokkaita.
Komissaari Hoekstra kuitenkin kutsui sopimusta “merkittäväksi edistysaskeleeksi”, vaikka myönsi, ettei se ole täydellinen tulos. Asianosaiset kertoivat, että EU:n oli joka tapauksessa pystyttävä esittämään sopimus tulevassa YK:n ilmastokokouksessa Brasiliassa kansainvälisen maineen säilyttämiseksi.