Hallituspäämiehet ovat viime viikolla tehneet tien tälle melko avoimeksi. Useimmat EU-maat vaikuttavat halukkailta hyväksymään Mercosur-sopimuksen, mikäli Euroopan maataloudelle saadaan riittävästi takeita. Näin Luxemburg voi olla hetki, jolloin taloudellinen pakko ja poliittinen todellisuus kohtaavat – ja samalla voidaan asettaa uuden eurooppalaisen maatalouspolitiikan linja vuosiksi eteenpäin.
Venäjän sota Ukrainaa vastaan ja Yhdysvaltojen tariffisota ovat saaneet EU:n uudistamaan kauppastrategiaansa niin, että jatkossa maataloussektorin vastalauseet eivät ole enää yksin ratkaisevia. EU-piireissä katsotaan, että Mercosur-sopimus on paitsi taloudellinen myös strateginen siirto maailmassa, jossa kauppasuhteet muuttuvat nopeasti.
Euroopan komissio haluaa saada Mercosur-sopimuksen valmiiksi tänä vuonna. Sopimuksen tavoitteena on luoda yksi maailman suurimmista vapaakauppa-alueista poistamalla suuri osa tuontitullista. EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen totesi viime viikolla São Paulon vierailullaan, että sopimuksen allekirjoittaminen on yhä mahdollista joulukuussa, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto nopeuttavat prosessia.
Hansen korosti myös, että uusi turvamekanismi on tarkoitettu suojelemaan eurooppalaisia viljelijöitä äkillisiltä maataloustuotteiden hinnanlaskuilta. Brasilian hallituksen kerrotaan olevan tästä tyytymätön, mutta EU pitää tätä allekirjoituksen ehtona.
Luxemburgin kokouksessa keskustellaan myös siitä, miten maataloussektori voi sopeutua muuttuviin markkinaolosuhteisiin tulevina vuosina. Ukrainan sota ja Yhdysvaltojen tariffisota ovat selvittäneet, että EU haluaa olla vähemmän riippuvainen muutamista suurista kauppablokeista.
Tanskan puheenjohtajuus pyrkii yhdistämään yhteisen maatalouspolitiikan uudistuskeskustelun uusiin kauppasopimuksiin, kun taas maanviljelijäjärjestöt pelkäävät lisääntyviä rasitteita ympäristösääntelyn vuoksi.