EU-maat ovat yhtä mieltä siitä, että osa sadoista miljardeista euroista Euroopan energiamurrokseen on saatava yhteisen maatalouspolitiikan maaseuturahastosta. Noin 200 miljardin euron Repower-hankkeen avulla EU haluaa muutaman vuoden sisällä päästä eroon riippuvuudesta venäläisestä energiasta.
Tämä siirtymä tähtää merkittäviin energiansäästöihin, paljon useampien aurinko- ja tuulipuistojen rakentamiseen, kaasun ja öljyn ostamiseen muista maista ja biokaasun tuotannon uudelleen käynnistämiseen. Viimeksi mainitussa korostetaan erityisesti uusia maataloustoimintoja.
Euroopan komissio ja valtiovarainministerit vetoavat muun muassa 12,5 %:iin GLB:n toisen pilarin rahastosta, mikä on aiheuttanut suurta tyytymättömyyttä Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa. Kyseinen valiokunta kokoontui maanantai-iltana Strasbourgiin ylimääräiseen kokoukseen ja ilmaisi yksimielisesti vastustavansa ehdotettua Repower-rahoitusta.
Siitä huolimatta valtiovarainministerit sopivat tiistaina Luxemburgissa koko Repower-rahoituksesta. Useimmille EU-maille ongelmallisimmaksi osoittautui 20 miljardin euron summa, jonka komissio haluaa saada nopeutetulla ETS-päästöoikeuksien myynnillä. Alankomaiden valtiovarainministeri Sigrid Kaagin (D66) ehdotuksesta löytyi myös toinen lähestymistapa.
Euroopan parlamentti kuitenkin hylkää ajatuksen käyttää Euroopan innovaatiorahastoa, ja haluaa mieluummin, että 20 miljardia euroa haetaan tavallisesta päästöoikeusvarannosta.
"Olemme vahvasti eri mieltä siitä, että suurin osa rahasta tulisi innovaatiorahastosta, koska tarvitsemme nämä varat teollisuuden siirtymän tukemiseen", sanoo Saksan europarlamentaarikko Peter Liese, joka toimii ETS-uudistuksen pääneuvottelijana. Hän kertoi myös, että maat kuten Ranska ja Alankomaat olivat parlamentin puolella.
Viime viikolla parlamentin neljä suurinta poliittista ryhmää – keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EVP), vasemmistolaiset sosialistit ja demokraatit (S&D), liberaali Renew Europe ja Vihreät – esittivät yhteisen kannan Repowerin rahoitukseen, mukaan lukien 12,5 % maaseuturahastosta. Tämän myötä on nyt tie avoinna trilogi-neuvotteluille komission, ministerien ja Euroopan parlamentin välillä.

