Euroopan komissio haluaa päivittää ja yksinkertaistaa EU-maiden vuosittaisten budjettien laatimissääntöjä. Tällä tavalla myös niiden vuotuiset maksut EU:lle voivat nousta uudelleen keskusteluun. Erityisesti niin kutsutun vakaus- ja kasvusopimuksen eurooppalaiset budjettisäännöt ovat liian monimutkaisia.
EU-komissaari Paolo Gentiloni (talous) mukaan nykyinen taloustilanne EU-maissa on myös erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Vakaus pysyy tärkeimpänä tavoitteena, mutta tarvitaan kiireellisiä toimia talouskasvun vauhdittamiseksi ja meidän on käynnistettävä mittavia investointeja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, Gentiloni totesi.
Nykyiset budjettisäännöt määräävät muun muassa, että euromaan budjettialijäämä saa olla enintään 3 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) ja valtionvelka enintään 60 prosenttia BKT:sta. Jos EU-maa ei noudata näitä sääntöjä, muut EU-maat puuttuvat asiaan, koska liian suuret alijäämät yhdessä maassa voivat johtaa euron kurssipaineisiin, mistä muutkin EU-maat voivat kärsiä. Lisäksi huonoissa taloudellisissa oloissa olevat maat voivat joissain tapauksissa saada taloudellista tukea EU:n rahastoista.
Ilmoitus uudesta taloudellisista kriteereistä tehtävästä tutkimuksesta osuu suunnilleen samaan aikaan kuin EU:n erikoishuippukokous, jonka EU:n puheenjohtaja Charles Michel pitää kahden viikon kuluttua Brysselissä EU:n monivuotisesta talousarviosta. EU-maiden hallitusten johtajat ja ministerit ovat erimielisiä EU:n menojen enimmäismäärästä, koska he eivät halua tai haluavat vain vähän korottaa maiden vuotuisia kansallisia maksuja.
Siksi komissio kutsuu mukaan sidosryhmiä, mukaan lukien muut eurooppalaiset instituutiot, kansalliset viranomaiset, sosiaaliset kumppanit ja akateeminen maailma, antamaan mielipiteensä keskusteluun siitä, miten taloudellista valvonta- ja tarkastusjärjestelmää voitaisiin parantaa. Euroopan komissio haluaa saada uudet sopimukset valmiiksi viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä.
Suurin osa EU-maista kannattaa budjettisääntöjen yksinkertaistamista, mutta EU:n valtiovarainministerit ovat hyvin jakautuneita siinä, miten se pitäisi hoitaa. Nykyiset säännöt toimivat hyvin budjettialijäämien vähentämiseksi, kuten viime aikoina on nähty Italiassa ja Kreikassa, mutta eivät ylijäämien vähentämiseksi muissa EU-maissa. Erityisesti Alankomaat pitäisi joidenkin maiden mielestä käyttää enemmän säästöjään ja reserviensä heikompien EU-maiden hyväksi.
Alankomaiden ministeri Wopke Hoekstra on aiemmin esittänyt, että eurooppalaisten sääntöjen pitäisi johtaa kestävään julkiseen talouteen. Hän on myös aiemmin Brysselissä tuonut selvästi esiin, että EU:n laskemat Alankomaiden 'reservit' antavat vääristyneen kuvan, koska Bryssel laskee mukaan myös eläkerahastojen rahat.
Monissa EU-maissa eläkejärjestelmien tulot ja varat perustuvat verotukseen, minkä vuoksi eläkerahastot voivat jossain määrin olla valtion ohjauksessa. Alankomaissa eläkerahastot ovat työnantajien ja työntekijöiden omistuksessa eivätkä valtion, eivätkä eläkevarat ole kansallinen reserve.