Vuoden 2040 välietappi nähdään ratkaisevana askeleena kohti täydellistä ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen tason ja sisällön suhteen on erimielisyyttä. Ympäristöministerit keskustelivat suunnitelmista torstaina, mutta totesivat kokouksen jälkeen, että hallitusten johtajat voivat tehdä lopullisen päätöksen ensi kuussa.
Valtiopäät ja hallitusten johtajat käsittelevät asiaa 23. lokakuuta Brysselissä. Tämän jälkeen Tanskan EU-puheenjohtajuus järjestää ylimääräisen ympäristöministerien kokouksen. Jakautuneisuus ilmenee herkällä hetkellä: Euroopan on nimittäin toimitettava uskottavia ehdotuksia ajoissa Yhdistyneiden Kansakuntien tulevaa ilmastokokousta varten.
Ilman sopimusta EU-maat riskeeraavat sen, että EU heikentää kansainvälistä rooliaan ilmaston edelläkävijänä. Hätäratkaisuna on nyt sovittu "väliaikaisesta signaalista". Tällainen "julistus" olisi suuntaa-antava, mutta ei sisällä sitovaa lukua, vaan tavoiteluvun. Sen tarkoituksena on antaa ulospäin selkeyttä samalla kun sisäisesti jätetään tilaa jatkoneuvotteluille.
Tärkeä kiistakysymys on, saako EU:n ulkopuoliset investoinnit laskea päästövähennyksiin mukaan. Kannattajat näkevät ulkomaiset hiilikrediitit keinona nopeuttaa maailmanlaajuista päästöjen vähentämistä ja tukea innovatiivisia hankkeita. Vastustajat pelkäävät, että se heikentää EU-maiden motivaatiota tehdä itse enemmän.
Ilmastokomissaari Wopke Hoekstra korostaa, että 2040-tavoite on välttämätön suunnan säilyttämiseksi kohti vuotta 2050. Ilman selkeää välietappia ilmastoneutraaliuden päämäärä uhkaa hämärtyä. Toisaalta jotkut maat painottavat taloudellisen vaikutuksen ja energiaturvallisuuden huomioon ottamisen tarvetta.
Sellaiset maat kuin Unkari, Slovakia, Tšekki ja Malta vastustavat liian kunnianhimoista tekstiä, ja myös suuret maat kuten Saksa ja Ranska ovat varovaisia. Toisella puolella ovat maat kuten Espanja ja Ruotsi, jotka eivät halua asettaa vaatimuksia liian matalalle. Nykyinen EU-puheenjohtajuus (Tanska) haluaa saavuttaa kompromissin vielä tänä syksynä.
Selvää on se, että keskustelu 2040-tavoitteesta tulee pitämään Euroopan politiikan kiireisenä seuraavien kuukausien aikana. Tuloksella on ratkaiseva merkitys Euroopan uskottavuudelle globaalina ilmastotoimijana ja sille suunnalle, johon mannerta lähivuosikymmeninä viedään.
Viime aikoina monissa EU-maissa on yhä enemmän ääniä, joiden mukaan EU joutuu tulevina vuosina erittäin suuriin taloudellisiin velvoitteisiin (teollisuuden uudelleenjärjestely, Euroopan puolustuksen rakentaminen jne.) ja aiemmin luvattuja investointeja ja tukia ilmastoon ja ympäristöön joudutaan lykkäämään kauemmaksi tulevaisuuteen.