Saksalaisen kotieläintuotannon nykyaikaistaminen ja korkeampi eläinten hyvinvoinnin taso johtavat suurempiin maataloustuotantokustannuksiin, mutta se on kohtuuhintaista, jos valtio tukee alaa miljardiluokan investoinneilla. Kustannukset voidaan kattaa elintarvikkeiden arvonlisäveron korotuksella, joka maksaa noin viisi senttiä aterialta.
Tämä käy ilmi arvovaltaisen Thünen-instituutin tieteellisestä laskelmasta. Saksan laskentamestarit ovat LNV-ministeri Julia Klöcknerin pyynnöstä tarkastelleet entisen ministeri Borchertin ja asiantuntijakomitean maatalouden modernisointisuunnitelmaa.
Borchert ja muut neuvonantajat katsovat, että seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana eläinten hyvinvoinnin tasoa on nostettava Saksassa merkittävästi, sikatilojen ja siipikarjasektorin on tarjottava korkeampaa laatua, ja ilmastoa sekä kestävää kehitystä on otettava paremmin huomioon.
Kustannukset vaihtelevat kuitenkin eläinlajin mukaan 9 prosentista maidontuottajalehmiin jopa 44 prosenttiin lihasiipikarjalla. Kannustimena korkeampiin eläinten hyvinvoinnin normeihin siirtymiseksi valtio tulisi rahoittaa tilojen lisäkustannukset investointitukien ja tavallisten eläinten hyvinvointikorvausten kautta. Samalla on uudistettava ja laajennettava eläinsuojia.
Kustannusten odotetaan nousevan eläinlajista riippuen vähintään 9 prosentista maitolehmillä aina jopa 44 prosenttiin lihasiipikarjalla. Sikatalouden, maidontuotannon ja lihakarjan tuotantokustannukset nousevat noin 10–16 prosenttia. Sikojen emoeläimillä kustannusten odotetaan nousevan noin 25–30 prosenttia. Vielä korkeammalla eläinten hyvinvoinnin tasolla lihasiipikarjassa lisäkustannukset voivat nousta jopa 44 prosenttiin.
Maatalousministeri Julia Klöckner (CDU) näkee vaikutusten arvioinnin vahvistuksena saneeraus- ja modernisointisuunnitelmille. Hänen mukaansa Thünen-instituutti osoittaa, että yritykset, jotka nykytilanteessa olisivat vetäytyneet kotieläintuotannosta, saavat uuden näkymän.
Seuraavien kuukausien aikana (vaalikampanjan aikana!) on tarkoitus saavuttaa poliittinen sopimus rahoitusmallista, Klöckner toteaa. Rahoitus voidaan hoitaa arvonlisäveron korotuksella 7 prosentista 19 prosenttiin eläinperäisille tuotteille tai eläinten hyvinvointiverolla, joka toimii kulutusverona. Kolmas vaihtoehto (korkeampi tulovero) on nyt poissuljettu.