Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta pitää maanantaina ylimääräisen kokouksen Venäjän sodan vaikutuksista Ukrainaan. Asia on lisätty kokoukseen, joka oli jo sovittu eurooppalaista metsätaloutta käsittelevälle kuulemiselle.
Seuraavana päivänä, tiistaina, Euroopan parlamentissa Strasbourgissa pidetään pikakokous.
Ukraina ja Venäjä ovat paitsi Euroopan suurimpia ruokatuonnin viejiä, myös merkittäviä energian (kaasu ja öljy) ja maatalousraaka-aineiden (teollinen lannoite) toimittajia EU-maille. Odotettavissa on, että viime kuukausina jo voimakkaasti nousseet hankintahinnat nousevat entisestään.
Brusselin maatalouskomission korkein virkamies yrittää päivittää maatalousvaliokuntaa tilanteen tilasta, mutta odotettavissa on, ettei hän voi vielä sanoa kovin konkreettisesti mitään. Tämä johtuu siitä, että Euroopan valtionpäämiehet keskustelevat edelleen uusista pakotteista presidentti Poletinin hallintoa vastaan. Ministerit kokoontuvat uudelleen maanantaina.
Keskiviikkona (2. maaliskuuta) Euroopan komission oli määrä antaa uusi yhteenveto viime kuukausien nousseista raaka-ainekustannuksista. Tilanne asettaa tämän raportin nyt täysin uuteen valoon.
Vuotaneen asiakirjan mukaan komissio painostaa EU-maita kasvattamaan (talvi-)kaasuvarastojaan, tekemään yhteishankintoja ja nopeuttamaan uusien eurooppalaisten energialähteiden kehittämistä. Tähän sisältyy myös biokaasun tuotanto lannasta.
Tiistaina koko Euroopan parlamentti keskustelee Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Europarlamentaarikko Peter van Dalen (Kristillisliitto): ”Tämä on barbaarinen hyökkäys, joka uhkaa vakavasti maailmanrauhaa. Tuomitsen tämän Venäjän diktaattorin hyökkäyksen kaikkein voimakkaimmilla sanoin.” Van Dalenin mukaan Venäjää on kohdeltava kovin ottein: ”On välttämätöntä, että Euroopan unioni ja sen liittolaiset käyttävät maksimaalisesti kaikkia pakotteita.”
Tähän mennessä Venäjälle asetetut rangaistustoimet ovat koskeneet pääasiassa liikennettä, teknologiaa, energiaa ja korkean tason Poletin-miesten ulkomaisia pankkitilejä. Nämä tulevat lisäksi jo vuosien ajan voimassa olleisiin vientipakotteisiin, jotka asetettiin vastauksena Venäjän Krimin valtaukseen vuonna 2014.
Siitä huolimatta Alankomaat vievät vuosittain satojen miljoonien edestä tuotteita. Maitotuotteet, liha ja hedelmät kuuluvat jo venäläisen boikottiin, mutta kukat kulkevat edelleen suurissa määrin Venäjälle.
Vahvistamattomien tietojen mukaan maanantaina tehdään päätös Venäjän poistamisesta maailmanlaajuisesta SWIFT-pankkijärjestelmästä. Useat EU-maat vastustivat tätä vielä viime viikolla, koska tällainen rangaistus toisi suuria vaikutuksia myös EU-maille ja muulle maailmalle. Ilman SWIFTiä Venäjälle ei voi enää maksaa kaasusta ja öljystä, ja EU:n on nopeasti löydettävä uusia kaasuntoimittajia.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi viime viikolla, että EU:n on vähennettävä riippuvuuttaan Venäjän kaasusta ja vauhditettava Green Deal -toimia. Omien uusiutuvien energiaresurssien investoinnista tulee strateginen välttämättömyys, totesi Von der Leyen. Toistaiseksi Green Deal, mukaan lukien maatalouden uudelleenjärjestelyt, on ollut pääosin ilmastokysymys.
Jos Venäjä rajoittaa kaasuntoimituksia EU-pakotteiden tiukentuessa, EU selviää silti, arvioi Von der Leyen. Venäläinen valtionyhtiö Gazprom ei ole enää EU:lle luotettava kumppani. Euroopan komission puheenjohtaja nosti esiin myös nesteytetyn kaasun suuremman tuonnin mahdollisuuden.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on valmistanut ranskalaiset maanviljelijät sodan vaikutuksiin Ukrainassa heidän työtään kohtaan. ”Se, mitä nyt tapahtuu, ei jää ilman seurauksia maatalousalalle,” hän totesi lauantaina Pariisin messuilla. Macron korosti pitkäjänteistä valmistautumista. Hänen näkemyksensä on: ”Tämä sota jatkuu.”