Varoitus kohdistuu Itävaltaan, Tanskaan, Saksaan, Kreikkaan ja Alankomaihin. Nämä maat tekevät yhteistyötä suunnitellessaan yhteisiä palautuskeskuksia EU:n ulkopuolelle hylätyille turvapaikanhakijoille ja muille siirtolaisille. Euroopan neuvosto korostaa, että tällaiset “palautuskeskukset” ovat hyväksyttäviä ainoastaan, kun ne ovat täysin kansainvälisten ihmisoikeuksien mukaisia.
Euroopan neuvosto ei ole EU:n osa, vaan useiden eurooppalaisten maiden kattojärjestö, joka valvoo näiden maiden hallintojen demokraattista toimivuutta.
Riskit
Ihmisoikeuskomissaari Michael O'Flaherty on tuonut esiin, että ihmisten siirtäminen EU:n ulkopuolisiin palautuskeskuksiin voi aiheuttaa merkittäviä riskejä. Hänen mukaansa henkilöitä voidaan altistaa pahoinpitelylle, mielivaltaiselle pidätykselle tai muille vakaville oikeuksien loukkauksille. Siksi hallitusten tulee arvioida tarkkaan etukäteen suunnitelmiensa seuraukset.
Promotion
Ennakkovaatimukset
Komissaari esittää neljä keskeistä ehtoa. Hallitusten on tehtävä ensin laaja arviointi kaikista ihmisoikeusriskeistä ja ryhdyttävä toimiin näiden riskien minimoimiseksi. Lisäksi tällaisia vastaanottokeskuksia on säännöllisesti valvottava riippumattomasti. Kolmanneksi kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset on oltava oikeudellisesti vankasti perusteltuja, eikä EU-maiden saa siirtää vastuuta helpolla toisille maille. Lopuksi parlamenttien, tuomioistuinten ja yleisön on pystyttävä valvomaan toteutusta.
Lapset
Euroopan neuvosto kiinnittää erityistä huomiota haavoittuviin ryhmiin. Lasten ja muiden lisäsuojaa tarvitsevien henkilöiden ei komissaarin mukaan saa koskaan joutua menettelyihin, jotka voivat vaarantaa heidän oikeutensa tai turvallisuutensa. Riskianalyysien, valvonnan ja kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten läpinäkyvyys on välttämätöntä.
Palautuskeskukset
Palautuskeskuksia koskeva keskustelu liittyy läheisesti Euroopan turvapaikkapolitiikan viimeaikaiseen uudistukseen. Euroopan parlamentti hyväksyi viime kuukausi tiukemmat säännöt, jotka nopeuttavat hylättyjen turvapaikanhakijoiden palauttamista ja antavat EU-maille mahdollisuuden perustaa palautuskeskuksia EU:n ulkopuolelle.
Kuitenkin parlamentissa tämän kiristämisen ympärillä on selkeä poliittinen jakautuminen. Kannattajat pitävät uusia sääntöjä välttämättöminä palautusmenettelyjen tehostamiseksi, kun taas vastustajat pelkäävät, että turvapaikanhakijoiden suojelun taso heikkenee.
Italia
Samaan aikaan Euroopan komission ensimmäisestä arvioinnista käy ilmi, että uuden turvapaikkasopimuksen toimeenpano on sujunut vaihtelevasti. Komission mukaan EU-maat ovat edistyneet uusien vastuujensa toteuttamisessa, mutta merkittäviä haasteita on edelleen. Esimerkiksi Italia esti useita pyyntöjä ottaa vastaan rekisteröityjä turvapaikanhakijoita, kun taas Kreikka on komission mukaan ottanut askeleita uusien menettelyjen organisatoriseen ja tekniseen toteutukseen.
Varmistukset
Euroopan neuvoston varoitus osoittaa, että uuden eurooppalaisen palautuskäytännön toteuttaminen ei ole pelkästään käytännöllinen ja poliittinen haaste, vaan myös oikeudellinen. Järjestö korostaa, että yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on mahdollista vain silloin, kun perusoikeuksien suoja on osoitettavissa ja pysyvästi taattu.