Se vaikuttaisi erityisesti veronalennuksiin työmatkaliikenteessä sekä kuorma- ja tavaraliikenteen dieselpolttoaineissa.
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että Itävalta käyttää vuosittain useita miljardeja euroja veronhuojennuksiin työmatkaliikenteessä, mikä kannustaa autoiluun. Erityisesti yritysten tavara- ja kuormaliikenteen halvempi dieselpolttoaine lisää CO2-päästöjä.
Itävallan kansallinen energia- ja ilmastostrategia tähtää kasvihuonekaasupäästöjen radikaaliin vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytön nopeuttamiseen. Itävalta on yksi viimeisistä EU-maista, joka toimittaa tällaisen siirtymäsuunnitelman Brysseliin.
Maatalousdieselpaketti sisältää täyden takaisinmaksun 37,5 senttiä litralta dieselpolttoainetta vuodelle 2024. Itävaltalaiset maatalousjärjestöt korostavat, että ne ovat jo merkittävästi vähentäneet CO2-päästöjä. "Vuodesta 1990 olemme säästäneet yli 16 prosenttia maataloussektorin CO2-päästöistä, kun taas muut sektorit eivät ole vielä hoitaneet kotitehtäviään."
Lisäksi Itävallan suunnitelma keskittyy myös energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian, kuten biomassan, tuotannon edistämiseen, joka on jo tärkeä energianlähde maassa. Tässä maalla on etumatkaa moniin muihin EU-maihin verrattuna.
Ei ole vielä varmaa, toteutuuko ympäristöministeri Leonore Gewesslerin (Vihreät) uusi energiasuunnitelma nykyisessä muodossaan. Nykyinen ehdotus ei sisällä velvoitteita eri toimialoille eikä rangaistus- tai sakkomääräyksiä.
Tämän vuoksi CO2-suunnitelmasta voi tulla myös osa syyskuun lopun parlamenttivaalikampanjaa. Maa- ja ympäristöpolitiikka sekä luonnonsuojeluasiat jakavat poliittiset puolueet voimakkaasti.
ÖVP-ministeri Totschnig on jo todennut, että politiikan tulee pysyä erossa hänen puolustamastaan halpasta maatalousdieselistä, kun taas Vihreät ja SPÖ painottavat, että Itävalta kohtaa EU:n sakkoja, jos se ei vähennä tarpeeksi CO2-päästöjä.