Irlannin maataloussektori on yhä suuressa epävarmuudessa lähitulevaisuudestaan. Näyttää siltä, että maa saa pian vihdoin uuden koalitiohallituksen, jotta koronasubventiot voidaan maksaa.
Koronasubventioiden maksaminen on toistaiseksi tapahtunut hyvin rajallisesti, koska uusia väliaikaisia hätälakeja varten tarvitaan hallitus. Kolme irlantilaista puoluetta, Fianna Fáil, Fine Gael ja Vihreät, solmivat maanantaina neljän kuukauden neuvottelujen jälkeen sopimuksen. Sopimus on vielä hyväksytettävä kaikkien kolmen puolueen jäsenillä seuraavien kymmenen päivän aikana.
Koalitiopäätös katkaisee ainakin poliittisen pattitilanteen. Vasemmistolaiset nationalistiset Sinn Féin -puolue, joka oli hallitusvallassa jo vuosia, sai helmikuussa yllättävän suuren vaalivoiton. Nyt Sinn Féin on kuitenkin ulkopuolella, koska keskustaoikeistolainen Fianna Fáil ei halunnut hallitusyhteistyötä heidän kanssaan uudelleen. Tästä syystä FF on tehnyt yhteistyötä pienen keskustaoikeistolaisen Fine Gaelin ja Vihreiden kanssa kolmiosaisen koalition muodostamiseksi.
Puoluejäsenten kuulemiset ensi viikolla ovat erityisen jännittävät Vihreiden osallisuuden vuoksi. Puoluesääntöjen mukaan kahden kolmasosan enemmistön tulee hyväksyä sopimus, mikä on korkeampi kynnys kuin muilla kahdella puolueella. Tämä voi olla Vihreille vaikeaa, sillä joidenkin kriitikoiden mukaan puoluejohto on tuonut hallitukseen "liian vähän vihreyttä". Toisaalta he ovat saavuttaneet tuloksia monilla muilla tärkeillä tavoillaan.
Irlannin nykyinen maa- ja metsätalousministeri Michael Creed (Fianna Fáil) katsoo, että kaksi keskustapuoluetta on tehnyt paljon myönnytyksiä Vihreille, mutta hän puolustaa uutta kurssia maataloussektorin kestävyydessä, ilman ja maaperän saastumisen vähentämisessä sekä biologisen monimuotoisuuden parantamisessa. Creed kertoi maatalousväelleen, että Euroopan vihreä sopimus on tulevaisuutta.
Irlannin maataloussektorin kannalta on edelleen epäselvää, milloin ja miten EU:n Green Deal -aloite otetaan käyttöön ja johtaako se säästöihin nykyisessä yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP). Voi olla, että aiheesta riidellään vielä vuosikausia paitsi Irlannissa niin myös muualla EU:ssa.
Ministeri Creed totesi, että vihreän sopimuksen kaltaiset ehdotukset vähemmän torjunta-aineita ja lannoitteita koskien sekä enemmän luomutuotantoa resonoivat laajasti kansan keskuudessa. "Jos luulemme pystyvämme muuttamaan kuluttajien asenteita ja myymme tuotteemme yhä premium-markkinoilla, harhaudumme", hän sanoo. Maailta, jotka haluavat viljellä kuten isänsä, ovat tuomittuja, koska sektori on reagoitava kuluttajien luottamukseen, Creed sanoi Irish Examinerille antamassaan haastattelussa.
Irlannin maataloussektori katsoo myös huolestuneena Britannian ja EU:n välisten kauppasopimusneuvottelujen hidastumista, sillä britit aikovat pitää kiinni Brexitistään EU:sta eroamisesta tämän vuoden lopussa. Ratkaisematta on edelleen ns. "ei-rajasta" Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välillä. Irlannin on jatkossa noudatettava tiukkoja EU:n elintarvikkeiden laatustandardeja (liha, kala, maitotuotteet jne.), kun taas britit voivat lähes vapaasti "salakuljettaa" vähemmän korkealaatuisia tuotteitaan Irlantiin.
Vuonna 1973 tapahtunut liittyminen Euroopan unioniin ja EU:n maatalouspolitiikka ovat erityisesti Irlannin hedelmällisillä itä- ja eteläalueilla johtaneet erikoistumiseen ja tehostamiseen. Maatalous, maitotuotanto ja karjankasvatus ovat näin ollen muodostuneet tärkeiksi vientituotteiksi Irlannin taloudelle.
Lihan vienti ja maidon tuotanto ovat merkittäviä tulonlähteitä. Maassa kasvatetaan myös paljon ohraa, vehnää, perunaa ja sokerijuurikasta. Suurin osa maatiloista on pieniä, suuremmat tilat keskittyvät lähinnä teurastuskarjan tuotantoon. Ala kattaa 1,2 % Irlannin bruttokansantuotteesta. Viisi prosenttia väestöstä työskentelee sektorilla.