Lecornun ero tuli alle kuukausi hänen virkaanastumisensa jälkeen. Presidentti Emmanuel Macron hyväksyi eron välittömästi, jättäen Ranskan jälleen ilman vakaata hallitusta. Pääministeri kertoi, että “edellytykset tehtävänsä hoitamiselle eivät enää olleet olemassa”, viitaten kasvavaan jakautuneisuuteen hänen keskustaoikeistolaisen koalitionsa sisällä.
Kriisi saavutti sunnuntai-iltana huippunsa, kun juuri nimitetty Bruno Retailleau, Les Républicains -puolueen johtaja, hyökkäsi julkisesti uutta hallitusta vastaan. Hän totesi, että hallituksen kokoonpano “ei heijastanut lupaamaansa irtiottoa vanhasta politiikasta” ja kutsui puolueensa johdon koolle. Tämän myötä Lecornu menetti keskeisen keskusta-oikeistolaisen liittolaisensa tuen.
Erimielisyys Retailleaun kanssa oli välitön syy eroon, mutta jännitteet Ranskan poliittisella kentällä ovat syvemmällä. Viime vuoden parlamenttivaalien jälkeen keskustaoikeistolaisilla puolueilla ei enää ole enemmistöä. Aiemmat François Bayroun ja Michel Barnierin hallitukset kaatuivat myös muutamassa kuukaudessa budjettiriitoihin.
Lecornu oli yrittänyt irtautua kiistanalaisesta käytännöstä ajaa lait läpi parlamentin äänestämättä artiklan 49.3 avulla. Hän lupasi tiiviimpää yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa, mutta suunnitelma epäonnistui. Muutamaa viikkoa virkaanastumisensa jälkeen liittolaisten ja oppositiojen välit kiristyivät jälleen.
Useiden lausuntojen mukaan Lecornu syytti muita puolueita poliittisista tempuista vuoden 2027 vaalit mielessä pitäen. Hänen kehotuksensa “asettaa maa puolueiden edelle” sai niukasti kannatusta. Macronin Renaissance-puolueessa kasvoi myös tyytymättömyys neuvottelujen puutteeseen ja uuden pääministerin linjaan.
Kritiikkiä ei tullut pelkästään sisältä. Jordan Bardella oikeistolaisesta Rassemblement Nationalista sekä Jean-Luc Mélenchon vasemmistolaisesta La France Insoumisesta vaativat molemmat uusia vaaleja. Marine Le Pen meni vielä pidemmälle ja vihjasi, että myös Macronin pitäisi erota.
Poliittisella epävarmuudella Ranskassa on myös taloudellisia seurauksia. Heti erouutisen jälkeen Pariisin pörssi laski huomattavasti, ja suurten pankkien osakkeiden arvo laski useita prosentteja. Ranska kamppailee tällä välin yli viiden prosentin budjettialijäämän ja valtionvelan kanssa, joka on yli 110 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Lecornun lähdön myötä Macronin täytyy etsiä kahdeksas pääministerinsä vuoden 2022 jälkeen. Maa pysyy toistaiseksi ilman hyväksyttyä vuoden 2026 budjettia ja vakaata enemmistöä. Kriisi osoittaa jälleen, kuinka syvälle poliittinen lama Ranskassa on juurtunut ja kuinka kapea presidentin liikkumavara on enää.