Kriisi alkoi, kun hallitus esitteli budjettiehdotuksensa. Keskipisteenä on kattava paketti tiukkoja säästötoimia, jotka tiukentavat merkittävästi Ranskan talouskurssia. Parlamentti on tähän asti kieltäytynyt hyväksymästä näitä suunnitelmia. Tämä uhkaa paitsi budjettia myös hallituksen olemassaoloa.
Bayrou päätti ottaa aloitteen itselleen pyytämällä luottamusäänestystä. Hänen mukaansa se on tarpeen selkeyden luomiseksi. Se on suuri riski: jos äänestys hävitään, hänen kabinettinsa ei voi jatkaa tehtävässään. Macronille ja hänen koalitiolleen tämä hetki on ratkaiseva, kun pohditaan, jatkuuko heidän poliittinen agendansa.
Presidentti Macron muodosti viime vuonna Bayrou’n keskustaoikeistolaisen koalition ilman aiempaa luottamusäänestystä parlamentissa. Tämä päätös herätti ankaraa kritiikkiä. Vastustajien mielestä hallitus on näin laillistansa vailla. Nykyistä äänestystä pidetäänkin korjaavana liikkeenä siitä aikaisemmin väliin jääneestä keskustelusta.
Vasemmistolainen oppositio näyttelee avainroolia, mutta on syvästi hajaantunut. Jotkut puolueet vaativat uusia vaaleja, kun taas toiset pelkäävät, että poliittinen kriisi hyödyntää oikeistokonservatiivista oppositiota. Tämän erimielisyyden vuoksi yhteisen vaihtoehdon esittäminen Bayrou’ta ja Macronia vastaan on epäonnistunut.
Tuoreet mielipidetiedustelut osoittavat, että enemmistö ranskalaisista haluaa, että parlamentti hajotetaan ja uusia vaaleja järjestetään. Suuri osa väestöstä on menettänyt luottamuksensa nykyiseen valtasuhteeseen. Äänestys on siksi paitsi poliittinen testi parlamentissa myös mittari yhteiskunnalliselle tyytymättömyydelle.
Samalla Macronin suosio on laskenut merkittävästi. Hänen korostuksensa säästötoimissa koetaan monien äänestäjien silmissä yksipuolisena ja epäoikeudenmukaisena. Samalla hän saa tuskin tukea oman taustajoukkonsa ulkopuolelta. Tämä epäsuosio ja poliittinen umpikujatilanne kasvattavat todennäköisyyttä, että luottamusäänestys päätyy tappioon.
Kohti maanantaita jännite Pariisissa on käsinkosketeltava. Parlamentti ei näytä olevan halukas tekemään myönnytyksiä, kun taas Bayrou kieltäytyy heikentämästä suunnitelmiaan. Luottamusäänestys on siksi enemmän kuin muodollinen toimenpide: se on poliittisten näkemysten törmäys, joka voi määritellä Ranskan suunnan.
Jos hallitus häviää äänestyksen, edessä on suuri epävarmuusjakso. Bayrou’n lähtö avaisi tien uusiin vaaleihin tai koalition uudelleenjärjestelyyn. Macronille tämä on riskialtista: ilman vakaata enemmistöä hänen vaikutusvaltansa voi vielä heikentyä. Tulevat päivät ovat ratkaisevia.