Rutten mukaan, joka on äskettäin nimitetty Naton pääsihteeriksi, koko NATO on tällä hetkellä “liittokunnan itäisellä linjalla”. Hän tarkoittaa, että uhka ei koske vain Baltian maita, vaan myös koko Länsi-Eurooppaa. Yhteiset ja laaja-alaiset valmistelut ovat hänen mukaansa välttämättömiä.
Haagin Naton huippukokouksessa 24. kesäkuuta Rutte aikoo ajaa puolustusvalmiuden “kvanttihypähdystä”. Hän kehottaa erityisesti Euroopan jäsenvaltioita kasvattamaan merkittävästi puolustusmenojaan ja muuttamaan ne konkreettiseksi joukkojen, järjestelmien ja ilmatorjunnan käyttökelpoisuudeksi.
Rutte toteaa, että Naton on laajennettava ilmapuolustustaan ja ohjuspuolustustaan jopa 400 prosentilla. Vain näin voidaan hänen mukaansa vastata riittävästi Venäjän uhkiin. Myös suojaa hypersonisia ohjuksia ja droneja vastaan on parannettava.
Erityisesti Viro, Latvia, Liettua ja Suomi ovat erittäin huolissaan Venäjän sotilaallisesta aggressiosta. He toivovat, että Länsi-Eurooppa kantaa enemmän vastuuta yhteisestä turvallisuudesta ja osoittaa solidaarisuutta haavoittuvia itäisen alueen jäsenmaita kohtaan.
Rutte korosti, ettei toiveajattelu suojele Natoa. Turvaa tarjoaa vain realistinen ja toimeenpaneva strategia. Tähän kuuluvat myös uskottavat pelotteet: ”Putin ymmärtää vain voimaa”, Rutte totesi.
Vaikka Ukrainan konflikti on monien huolien taustalla, Rutte korosti, että Ukrainan NATO-tulevaisuus on peruuttamaton, vaikka sitä ei mahdollisesti mainittaisikaan ensi kuun loppulausunnossa erikseen.
Haagin huippukokouksessa NATO-maiden on tehtävä päätöksiä puolustusbudjettien tasosta, kapasiteettien jakamisesta ja yhteisestä torjuntajärjestelmien tuotannosta. Rutte haluaa Euroopan ottavan tässä johtavan roolin, vaikka Yhdysvallat muuttaisivat poliittista linjaansa marraskuussa.