Ohjelmien rajallisuus johtuu erityisesti aikapulasta, joka syntyi odottamattoman keskusta-vasemmistolaisen SPD:n, FDP:n ja Vihreiden "liikennevalokoalition" kaatumisen jälkeen. Monet suunnitelmat ovat myös rajallisia, koska päätökset eivät varsinaisesti kuulu liittovaltion Berliinin hallitukselle, vaan pääasiassa aluehallinnoille. Uuden politiikan muotoilu Saksassa on usein neuvottelu- ja kompromissiprosessi kuudentoista osavaltion kanssa.
CDU/CSU, jota johtaa Friedrich Merz, haluaa (suurelta osin) palauttaa viime vuonna lopetetun edullisen maatalousdieselin. Hänen toiveenaan on näin saada ääniä tyytymättömiltä ja protestoivilta saksalaisilta viljelijöiltä. CDU/CSU tukee maatalouden muutosta, kuten ZKL:n tulevaisuuskomissio on esittänyt, mutta ei esitä konkreettisia ehdotuksia.
Merz korostaa myös byrokratian vähentämisen merkitystä. Hän kannattaa moratoriota uusille säädöksille. Lisäksi CDU/CSU haluaa, että Saksa EU:ssa ajaa vähemmän yksityiskohtaisia sääntöjä, jotta EU-mailla olisi enemmän vapautta politiikan toteuttamisessa.
Muut puolueet, kuten oikeistoradikaali AfD ja tulokas Bündnis Sahra Wagenknecht (BSW), haluavat joko täysin tai suurilta osin erota EU:sta. AfD korostaa kansallisen suvereniteetin tärkeyttä ja vastustaa EU-sääntelyä. Lisäksi he haluavat kieltää sotilaallisen avun Ukrainalle kokonaan.
Liittokansleri Olaf Scholzin SPD pyrkii "digitaaliseen ja byrokratian vähentämiseen" maataloudessa. SPD haluaa uudistaa maataloustukia (kuten EU) siirtymällä peltojen tukemisesta tulotukeen. Heidän ohjelmastaan puuttuvat kuitenkin konkreettiset ehdotukset karjatalouden uudistamisesta tai lannan käyttöä koskevan lainsäädännön muuttamisesta.
Vihreät puolestaan painottavat ympäristöystävällisiin maatalouskäytäntöihin tehtäviä investointeja ja nostavat uudelleen esiin ZKL:n ehdotukset. He haluavat korottaa varakkaiden veroja rahoittaakseen tämän vihreän muutoksen ja korottaa minimipalkkaa 15 euroon.
FDP, joka perinteisesti kannattaa vapaata markkinataloutta, on suhtautunut kriittisesti yrityksiin löysätä velkakattoa. Se korostaa talouskurin merkitystä eikä ole innokas lisäämään julkisia menoja.
Die Linke vastustaa vapaakauppasopimuksia, kuten Mercosur-sopimusta, huolissaan paikallisten viljelijöiden ja ympäristöstandardeiden vaikutuksista. Die Linke haluaa lopettaa arvonlisäveron elintarvikkeista. BSW haluaa uudelleen käynnistää venäläisen kaasun tuonnin ja jopa korjata Nord Stream 2 -kaasuputken ja ottaa sen käyttöön.
Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan CDU:n johtaja Friedrich Merz ei kahden viikon takaisessa yrityksessään kiristää turvapaikkapolitiikkaa äärioikeistolaisen AfD:n tuella kärsinyt merkittävää vahinkoa.
Mielipidemittausten mukaan CDU/CSU voi saada noin kolmekymmentä prosenttia äänistä, Alternative für Deutschland (AfD) yli kaksikymmentä prosenttia, SPD ja Vihreät kumpikin noin viisitoista prosenttia. FDP, BSW ja Die Linke ovat jokainen noin viiden prosentin rajan tuntumassa.
Äänestäjäkäyttäytymisessä on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Kolmessa itäisessä osavaltiossa (entinen Itä-Saksa) oikeistoradikaali AfD ja tulokas BSW voivat yhdessä saavuttaa enemmistön, mutta koko liittotasavallan tasolla niiden kannatus on huomattavasti pienempi.
CDU:n johtaja Merz on sulkenut pois koalition AfD:n kanssa. Ei ole poissuljettu, että enemmistön muodostamiseen tarvitaan kolme puoluetta. Tässä tapauksessa on kysymys, tekeekö CDU ja SPD yhteistyötä Vihreiden kanssa vai kokemattomien Sahra Wagenknechtin uudistajien kanssa.
Bayernin konservatiivinen CDU ei missään nimessä halua tehdä yhteistyötä Vihreiden kanssa ja on jo ehdottanut omaa ehdokastaan maatalousministeriön (BMEL) tehtäviin. Mutta nimekkäin ehdokas liittokansleriksi, Merz, ei ole sulkenut pois koalitiota SPD:n ja Vihreiden kanssa.