Lakiesitys on seurausta kuukausia kestäneistä neuvotteluista hallituspuolueiden ja alueellisten osavaltion hallitusten välillä. Lakimuutos koskee tärkeitä alueita, joilla pidetään karjaa ja muita eläimiä, kuten verkossa tapahtuvaa eläinkauppaa, koti- ja kotieläimiä sekä kiertävissä sirkuksissa pidettäviä villejä eläimiä.
Uusi laki sisältää tiukemmat eläinsuojelumääräykset, mukaan lukien parannetut elinolosuhteet karsinoissa, rajoituksia ei-lääkinnällisille toimenpiteille sekä perinteisen "sitomis"-karjatalouden kielto lehmille ja vuohille. Tällainen sitomiskielto astuu voimaan vasta kymmenen vuoden kuluttua. Pienten etelä-saksalaisten Alppien seudun sekatalouksien osalta tehdään poikkeus lehmien sitomiseen talvikarsinoissa.
Lisäksi ei-parantaville toimenpiteille, kuten hännänleikkaukselle, on määrä asettaa kielto karitsoilla, ja myös porsaiden osalta tulee voimaan tiukemmat määräykset. Vasikoiden sarvien polttamisen yhteydessä vaaditaan jatkossa puudutus, ja teurastamoissa työprosesseja valvovat videokamerat. Lisäksi on tulevaisuudessa kiellettyä käyvillä vuohilla ja lampailla tapahtuva kauppa ja teurastus.
Promotion
Lakiesitystä kohtaan on kritiikkiä useilta tahoilta. Maatalousjärjestöt, kuten maanviljelijäliitto, varoittavat taloudellisesta taakasta karjankasvattajille. He pelkäävät, että karsinoiden muutosten kustannukset ajavat monet viljelijät pois markkinoilta, erityisesti koska julkistetut tuet eivät riitä kattamaan uusia investointeja.
Luonnonsuojelu- ja eläinsuojelujärjestöt puolestaan katsovat ehdotettujen uudistusten olevan riittämättömiä. Erityistä kritiikkiä kohdistuu pitkiin siirtymäaikoihin ja siihen, ettei yhdistelmäpitoa (ulkona ja sisätiloissa pidettyjen eläinten yhteispitoa) kielletä kokonaan. Tämä nähdään kompromissina, joka ei riittävästi huomioi eläinsuojelua.
Myös hallituskoalitiossa, johon kuuluvat SPD, Vihreät ja FDP, on erimielisyyksiä kahden Vihreiden maatalous- ja eläinsuojeluministerin esityksestä. Jotkut SPD-poliitikot haluavat tiukempia sääntöjä. FDP kuitenkin katsoo, että lakiesitys antaa väärän viestin maataloudelle ja kannattaa sääntöjen lieventämistä byrokratian vähentämiseksi maanviljelijöiden osalta.