Vaikka tuotannossa on hieman vähemmän luomua, kyseessä on suurin koskaan tehty luomuvienti, kertoo Landbrug & Fødevarer.
Tanskan tärkeimmät vientituotteet ovat edelleen maitotuotteet ja liha. Lisäksi vuonna 2023 vietiin myös vihanneksia, hedelmiä ja munia. Lisäksi L&F raportoi, että luomujuomien vienti – erityisesti kasvipohjaisten juomien – on kasvanut 39 prosenttia.
Tärkeimpiä vientimarkkinoita Saksaa lukuun ottamatta olivat Ruotsi ja Alankomaat, sekä kaukaiset markkinat kuten Kiina ja Yhdysvallat. Suurimmalle markkinalle, Saksalle, vietiin luomutuotteita 1,7 miljardin Tanskan kruunun arvosta, lähes puolet koko viennistä.
Luomumaatalousyritysten osuus ja luomualaa Tanskassa väheni jälleen viime vuonna. Kokonaisluomuala kutistui 11,7 prosentista 11,4 prosenttiin tuotantoalasta, samalla kun luomuyritysten määrä laski toisena peräkkäisenä vuotena.
Tätä kehitystä pidetään luomualalla huolestuttavana, erityisesti nyt kun Tanskan hallitus on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet luomutuotannon kaksinkertaistamiseksi vuoden 2030 mennessä. Luomutuotannon väheneminen on oire laajemmista ekologisista ongelmista Tanskassa.
Maa kärsii luonnon laadun heikkenemisestä, erityisesti monien vuonojen vesi kärsii vakavasti typen saastumisesta. Lähes kaikkien rannikkoalueiden vesi on huonossa ekologisessa tilassa typen huuhtoutumisen vuoksi. Tutkijat ovat todenneet, että maatalous on merkittävä näiden ongelmien aiheuttaja. Tanska ei todennäköisesti (kuten Alankomaat) pysty täyttämään tiukennettuja eurooppalaisia vesien laatustandardeja vuoteen 2027 mennessä.
Tämä tilanne on lisännyt tietoisuutta tanskalaisessa politiikassa ja yhteiskunnan laajoissa kerroksissa kiireellisestä toimintatarpeesta luonnon, ympäristön ja ilmaston suojelemiseksi. Tämä on hiljattain johtanut uraauurtavaan maataloussopimukseen, jossa muun muassa maatalouden ja karjatalouden hiilidioksidivero on otettu käyttöön (teollisuudessa vero on jo käytössä).
On huomionarvoista, että jopa suurin osa kansallisista maatalousjärjestöistä hyväksyivät maatalousalueen supistamisen noin kymmenellä prosentilla sekä vapautuvien maatalousmaiden laaja-alaisen metsittämisen. Äskettäin Tanskassa solmittu kolmikantainen maataloussopimus, jossa viljelijät, hallitus, yrityselämä ja ympäristöjärjestöt muodostivat yhteisen maatalouden tulevaisuusvision, saa kansainvälistä kiitosta tehokkaan yhteistyön esimerkkinä.
Tanskalla on kuten Alankomaillakin intensiivinen maataloussektori, suuri riippuvuus ruoan viennistä ja edelleen merkittävä typen ongelma. Vaikka Alankomailla on hieman vähemmän maatalousmaata (yli puolet maan pinta-alasta, kun Tanskassa lähes kaksi kolmasosaa), molemmilla mailla on samankaltaisia haasteita: heikko veden laatu ja suuri paine luonnonsuojelualueiden laadulle.
Missä Alankomaissa maanviljelijöiden protestit ovat vuosia hallinneet ja estäneet typpikeskusteluja, Tanskassa on tähän mennessä ollut suhteellisen vähän vastustusta maatalouden vaiheittaiselle muutokselle.

