Ehdotuksen Bovaerin merkitsemisestä on tehnyt vasemmistolainen oppositiopuolue Alternativet, ja sitä tukevat Tanskan eläinsuojelujärjestö sekä jotkut maanviljelijät, jotka suhtautuvat kriittisesti nykyiseen ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan.
Ei ole vielä selvää, saako Alternativetin ehdotus riittävästi tukea parlamentissa. Tämän keskustelun tulos voi vaikuttaa merkittävästi Tanskan maitokarjatalouden tulevaisuuteen sekä siihen, miten ympäristöinnovaatiot toteutetaan ja viestitään yleisölle.
Bovaer on nautakarjan rehuun lisättävä aine, joka vähentää lehmien metaanipäästöjä. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, ja erityisesti karjatalous on merkittävä sen päästölähde. Bovaerin käytöllä voidaan vähentää merkittävästi lehmien mahan metaanintuotantoa, mikä tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Kriitikot katsovat, että pakollinen merkintä on tarpeeton eivätkä pidä todisteita Bovaerin terveydellisistä haitoista ihmisille tai eläimille olemassa. He korostavat, että lisäaine on testattu perusteellisesti ja hyväksytty asiaankuuluvien tanskalais- ja eurooppalaisten viranomaisten toimesta. Lisäksi pakkauksissa pakollisena maininta voisi turhaan huolestuttaa kuluttajia ja antaa vaikutelman, että maidossa olisi jotain vialla, vaikka näin ei ole.
Toisaalta Alternativet vaatii kuluttajille läpinäkyvyyttä. He katsovat, että kuluttajilla on oikeus tietää, mitä lisäaineita heidän ruokansa tuotannossa on käytetty, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Puolue katsoo, että tällainen merkintä edistää avoimuutta ja luottamusta tuottajien ja kuluttajien välillä.
Tähän ministeri Jensen vastasi hiljattain televisiossa toteamalla, "ettei maidon etiketissä myöskään kerrota, että maidossa on ruohoa".
Tanskan eläinsuojelujärjestö on ilmaissut huolensa Bovaerin käytöstä. Järjestön mukaan pitkäaikaisvaikutuksista lehmien terveyteen ja hyvinvointiin ei ole vielä tehty tutkimuksia. Jotkut maitotilalliset suhtautuvat myös varauksella Bovaerin käyttöön. He pelkäävät mahdollisia vaikutuksia eläimiin sekä lisäkustannuksia.
Huolista huolimatta Bovaerin käytöstä on myös myönteisiä kokemuksia. Eräs tanskalainen maitotilallinen, joka osallistui Bovaer-pilottihankkeeseen, kertoi, ettei havainnut negatiivisia vaikutuksia lehmiinsä. Päinvastoin, hän näki maidontuotannon kasvavan eikä eläinten terveydessä ilmennyt haittavaikutuksia. Myös maitoyhtiö Arla hylkäsi kritiikin DSM:n kehittämän Bovaerin lisäämisestä, kun brittien ympäristöjärjestö kiinnitti siihen huomiota viime vuoden lopulla.
Keskustelu pakollisesta Bovaer-merkinnästä maitopakkauksiin heijastaa laajempaa kysymystä Tanskassa liittyen läpinäkyvyyteen, kuluttajien oikeuksiin sekä ympäristöinnovaatioiden ja eläinten hyvinvoinnin väliseen tasapainoon. Paine vähentää karjatalouden ympäristövaikutuksia kasvaa, ja tällaiset keskustelut todennäköisesti jatkuvat.