Tulitauko alkoi tiistai-aamuna Venäjän miehittämässä Oleshkyssä, Dnepr-joen vastarannalla Hersonia vastapäätä. Nyt sen kerrotaan laajentuneen myös muille alueen osille. Avustustyöntekijät yrittävät raivata teitä miinoista, tuoda ruokaa ja lääkkeitä sekä evakuoida asukkaita. Humanitaarisen operaation on tarkoitus jatkua marraskuun alkuun saakka.
Oleshky
Arviolta noin kaksituhatta ihmistä asuu vielä Oleshkyssä. Kaupunki on pitkien taistelujen, tulvien, miinojen ja drooni-iskujen seurauksena suurelta osin raunioina. Sekä Venäjä että Ukraina kertovat noudattavansa tulitaukoa, mutta riippumatonta vahvistusta täydellisestä noudattamisesta ei ole saatavilla.
Paikallinen tulitaus on samaan aikaan, kun valmistaudutaan uusiin rauhanneuvotteluihin Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä. Presidentti Zelensky toivoo keskustelujen käynnistyvän 6.–10. marraskuuta, mahdollisesti Abu Dhabissa. Washington ei ole vielä vahvistanut lopullista ajankohtaa, vaan odottaa ensin välivaaleja parlamenttiin.
Käytännön asiat
Ensimmäisten neuvottelujen odotetaan tuottavan pääasiassa käytännön sopimuksia energia-asemien suojelusta, turvallisesta laivaliikenteestä Mustallamerellä, sotavankien vaihdosta ja osittaisista tulitauoista. Zelensky ei odota heti laaja-alaista rauhansopimusta.
Turvavyöhyke
Suurimmat kiistat koskevat edelleen Donbassin tulevaisuutta. Venäjä vaatii Ukrainan alueellista luopumista, kun taas Kiova puoltaa tulitaukoa nykyisillä rintamalinjoilla. Zelensky on jättänyt tilaa keskusteluille turvavyöhykkeistä tai demilitarisoiduista alueista. Mahdollinen tapaaminen Zelenskyn, Putinin ja Trumpin välillä riippuu valmisteluneuvottelujen tuloksista.
Turvallisuustakuut
Zelenskyn mukaan Moskova haluaa erillisiä sopimuksia Yhdysvaltojen tai Naton kanssa Euroopan turvallisuusjärjestelystä. Venäläiset vaatimukset voisivat sisältää NATO:n sotilasläsnäolon vähentämisen Itä-Euroopassa vuoden 1997 tasolle.
Zelensky edellyttää rauhansopimuksessa sitovia turvallisuustakuita. Hänen mukaansa Ukraina tarvitsee lisäksi vähintään kymmenen vuoden ajan kansainvälistä rahoitusta ylläpitääkseen laajaa armeijaa ja pystyäkseen torjumaan uuden venäläisen hyökkäyksen.
Alankomaat
Euroopan hallitukset pelkäävät jäävänsä ulkopuolelle neuvotteluista, jotka koskevat suoraan heidän turvallisuuttaan. Alankomaiden ministeri Sjoerd Sjoerdsma katsoo, että Euroopan, tärkeänä Ukrainan rahoittajana, on vaikutettava myös poliittisesti. Hän vastustaa normaaleihin kauppasuhteisiin palaamista Venäjän kanssa sodan aikana.
Zelenskyn mukaan Alankomaat valmistelevat uuden 500 miljoonan euron sotilaallisen tukipaketin. Lisäksi seuraavien kolmen vuoden aikana on suunniteltu 1,2 miljardin euron sotilaallista tukea. Lisäksi mainitaan 40 miljoonaa euroa energiarahastoon ja 55 miljoonaa euroa hollantilaisiin energia-alan laitteisiin.
Myös Iso-Britannia
Ison-Britannian tuki on vuoteen 2027 saakka yli 10 miljardia puntaa. Nämä taloudelliset sitoumukset vahvistavat, että Euroopan maat varautuvat pitkäaikaiseen Ukrainan sotilaalliseen ja taloudelliseen tukemiseen.
