Hollannin syyttäjänvirastolla on vahvoja todisteita siitä, että Venäjä estää MH17-lennon alasampumiseen liittyvän tutkinnan etenemistä. Todistajat kokevat uhkailua ja pelkäävät henkensä puolesta. Lisäksi venäläiset vakoojat ovat yrittäneet murtautua tietokonejärjestelmiin.
Syyttäjä totesi tämän suuren turvatoimin varustetun Schipholin oikeussalin toisen käsittelypäivän aikana, kertoo belgialainen sanomalehti De Tijd. ’Tapaukset heittävät synkän varjon tämän tutkimuksen ylle. On vahvoja todisteita siitä, että Venäjä on päättänyt sabotoida sen.’
Erityisesti nimettömien todistajien kohtalo, jotka ovat antaneet Venäjää vastaan raskauttavia lausuntoja, aiheuttaa huolta. Syyttäjä kuvasi realistiseksi skenaarioksi sitä, että venäläiset tiedustelupalvelut yrittävät selvittää heidän henkilöllisyytensä, mikä vaarantaa heidän henkensä. Hän mainitsi, että venäläiset tiedustelupalvelut ovat aiemmin olleet osallisina useissa Euroopan maaperällä tapahtuneissa murhissa.
Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä heinäkuun 2014 tapahtumista on syytteessä neljä epäiltyä – kolme venäläistä ja yksi ukrainalainen – heidän osallisuudestaan Buk-ohjuslaitteen kuljettamiseen ja käyttöönottoon, jolla Malaysian Airlinesin Boeing 777 ammuttiin alas Itä-Ukrainan yllä. Kaikki 298 aluksen matkustajaa menehtyivät. Suurin osa heistä oli hollantilaisia.
Neljää epäiltyä – Igor Girkin, Sergei Doebinski, Oleg Poelatov ja Leonid Chartsjenko – uhkaa elinkautinen vankeusrangaistus murhasta ja lentokoneen tuhoamisesta, mutta heitä ei syytetä ohjuksen laukaisemisesta. Sen tekivät todennäköisesti tuntemattomat venäläiset sotilaat. Kumpikaan neljästä epäillystä ei ole paikalla oikeudenkäynnissä. He oleskelevat todennäköisesti Venäjällä, joka ei aio luovuttaa heitä.
Oikeudenkäynti Hollannissa järjestettiin sen jälkeen kun YK:n turvallisuusneuvoston yritys perustaa kansainvälinen tuomioistuin kaatui Venäjän veto-oikeuteen. Venäjä kuitenkin hyväksyi turvallisuusneuvostossa kansainvälisen tutkinnan aloittamisen. Hollannin aloitteesta perustettiin JIT-tutkimusryhmä, johon kuului viisi eniten osallisena ollutta maata: Alankomaat, Belgia, Malesia, Australia ja Ukraina.
Moskovan suuren vihan kohteena oli, että Venäjä ei saanut paikkaa tässä JIT-ryhmässä, mikä poisti mahdollisuuden siihen, että pääministeri Rutte olisi jo etukäteen asettanut venäläiset epäiltyjen penkille. Venäjä on tämän jälkeen hylännyt kaikki JIT-tutkimuksen selvitykset ja löydökset.
Keskeisenä todisteena neljää epäiltyä vastaan on nyt JIT:n 36 000 sivun kokoinen kansainvälinen tutkimusdokumentti. Sen johtopäätös on, että MH17 ammuttiin alas Buk-ohjusjärjestelmästä, joka oli kuljetettu Venäjältä Itä-Ukrainaan.
Venäjä on levittänyt tapauksen jälkeen erilaisia kieltämisiä ja vaihtoehtoisia tapahtumakuvauksia. Se väitti pitkään, että lentokoneen olisi ampunut alas ukrainalainen hävittäjä ja jopa vääristi satelliittikuvia tämän tueksi. Myöhemmin väitettiin, että ukrainalaiset olivat ampuneet koneen alas.