Yhdistyneiden Kansakuntien korkein johtaja on kehottanut lopettamaan 'sodan luontoa vastaan'. Ihmiskunta on käynyt sotaa planeettaa vastaan jo vuosikymmeniä, ja nyt se taistelee takaisin, sanoi pääsihteeri António Guterres Madridissa. Guterres arvosteli tähän mennessä tehtyjä ilmastonmuutoksen torjuntayrityksiä "täysin riittämättömiksi". Hänen mukaansa poliittista tahtoa välttämättömien toimien toteuttamiseen puuttuu.
Ilmastonmuutoksen torjunta on ensimmäistä kertaa aivan eurooppalaisten kansalaisten prioriteettilistan kärjessä. Tämä ilmenee Euroopan parlamentin perjantaina julkaisemasta mielipidemittauksen tuloksista, jotka on tehty kahden viikon kuluttua Madridissa pidettävää ilmastohuippukokousta varten.
Tuossa konferenssissa päätetään viimeisistä yksityiskohdista viisi vuotta sitten solmitun Pariisin ilmastosopimuksen osalta. Sopimus astuu virallisesti voimaan vuoden lopussa. Monia hallitusten johtajia saapuu Madridista seuraavien päivien aikana. Valmistautumisessa Euroopan parlamentti julisti tällä viikolla symbolisesti ilmasto- ja ympäristötilan hätätilaksi äänin 429 vastaan 225.
Euroopan parlamentti on vuosien ajan toistuvasti teettänyt kyselyjä eurooppalaisten kansalaisten mielipiteistä ja odotuksista politiikkaan liittyen. Tässä versiossa lokakuussa yli 27 600 ihmiseltä 28 jäsenmaasta kysyttiin henkilökohtaisesti. Kun heitä pyydettiin nimeämään enintään kolme prioriteettia Euroopan parlamentin jäsenille, 32 prosenttia mainitsi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun sekä ympäristön, valtamerten ja biodiversiteetin suojelun.
Ilmastonmuutos oli yleisin mainittu prioriteetti yksitoista jäsenmaassa. Ruotsi oli kärkipaikalla (62 %), toisena Tanska (50 %) ja kolmantena Alankomaat (46 %). Belgia oli yhdeksännellä sijalla 38 prosentin osuudella. Teema on paljon vähemmän esillä Keski- ja Itä-Euroopan jäsenmaissa, joissa alle 30 prosenttia asetti sen prioriteettilistalleen. Bulgaria oli listan häntäpäässä 14 prosentilla.
Monet uskovat myös, että ilmastoaktivistinuorten maailmanlaajuiset mielenosoitukset todellakin saavat aikaan vaikutuksia. Lähes kuusi kymmenestä vastaajasta uskoo, että mielenosoitukset auttavat lisäämään poliittisia toimia sekä Euroopan (59 %) että kansallisella tasolla (58 %). Belgiassa lukemat olivat vastaavasti 57 ja 55 prosenttia.
Virkavastuuseensa vastikään astunut Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen oli myös läsnä Madridin ilmastokonferenssin avajaisistunnossa. Hän halusi korostaa, että ilmastonmuutosta vastaan kamppailu ja siirtyminen kestävään talouteen tulevat olemaan hänen politiikkansa keskeisiä painopisteitä. Vaikka Puola, Unkari, Tšekki ja Viro eivät vielä halunneet tukea tätä tavoitetta, von der Leyen toivoo heidän kuitenkin liittyvän mukaan. Komission puheenjohtaja näkee myös taloudellisia etuja. Hän haluaa tehdä Vihreästä kehityssuunnitelmasta uuden EU:n kasvustrategian.
On edelleen tosiasia, että Yhdysvallat on vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta, mutta von der Leyen, joka ottaessaan virkansa otti heti puhelimitse yhteyttä G7- ja G20-johtajiin, näkee kansainvälisellä kentällä myös myönteisiä kehityssuuntia. ”On hyvä uutinen, että Kiina itse sanoo tunnistavansa ilmastonmuutoksen. Se, että maa ottaa käyttöön päästöoikeuksien kaupan, osoittaa, että aihe on myös Kiinassa korkealla asialistalla.”