Kolme miestä ja yhden Limburgin sieniviljelijän yritys on hovioikeudessa saanut merkittävästi lievempiä rangaistuksia kuin alun perin käräjäoikeus tuomitsi. Sataset puolalaiset sesonkityöntekijät eivät saa perintää tai vahingonkorvausta.
Viljelijän johtaja tuomittiin viime viikolla 9 kuukauden vankeusrangaistukseen kahden vuoden sijaan, asiakirjapetoksesta sekä ase- ja ampumatarvikehallussapidosta. Hovioikeus katsoi, ettei pakko- tai hyväksikäyttöä ollut tarpeeksi todennettu.
Poliisi teki vuonna 2012 ratsian viljelijän tiloille epäiltyään 600 puolalaisen työntekijän hyväksikäyttöä. Sataset puolalaiset sesonkityöntekijät joutuivat työskentelemään erittäin huonoissa oloissa. Heidän piti myös maksaa osa palkastaan majoituksesta, ruoasta ja sairausvakuutuksista.
Heidät maksettiin myös alle minimipalkan. Yritys tuomittiin tuolloin 75 000 euron sakkoihin ja meni pian ratsian jälkeen konkurssiin.
Hovioikeus katsoi todistetuksi, että johtaja määräsi asiakirjapetoksen tekemisestä rakentamalla kellojärjestelmään puolalaisten työntekijöiden työaikoja kaventavia sekä epäoikeudenmukaisia pyöristysmoduuleja. Näin työaikoja kirjattiin vähemmän kuin työntekijät todellisuudessa tekivät ja palkkalaskelmat eivät vastanneet tehtyjä tunteja.
Tuomareiden mukaan kyseessä oli toki huono työnantajuus, mutta se ei tarkoita työvoiman hyväksikäyttöä tai nykyaikaista orjuutta. Asiakirjoista ei löytynyt riittävästi todisteita puolalaisille työntekijöille kohdistuneesta hyväksikäytöstä tai järjestelmällisestä huonosta kohtelusta.
Viljelijä käytti niin kutsuttua "huijausohjelmistoa": mainittuja työaikoja kaventavia moduuleja, joiden ansiosta puolalaiset työntekijät saivat vähemmän palkkaa. Tämä ohjelmiston kehittäjä on nyt tuomittu 60 tunnin yleishyödylliseen työhön.
Toinen henkilö, joka vastasi palkanlaskennasta, tuomittiin hovioikeudessa 240 tunnin yhteiskuntapalveluun. Tämä rangaistus on lievempi kuin käräjäoikeuden aiemmin määräämä kuuden kuukauden vankeustuomio, pääosin siksi, että asia käsitellään vasta lähes kymmenen vuoden jälkeen.
Julkinen syyttäjä vaati vahingonkorvausta kärsineille puolalaisille työntekijöille. Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen, koska työntekijöiden kärsimien vahinkojen määrän määrittäminen ei ole yksinkertaista.