Viimeaikaisia tapahtumia ei enää nähdä satunnaisina yksittäistapauksina. Puolan pääministeri Donald Tusk varoittaa, että Venäjä saattaisi esittää hyökkäykset maihin, jotka tukevat Ukrainaa, ”vahinkoina”. EU:n ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas kutsuu viimeaikaisia tapahtumia harkituiksi yrityksiksi heikentää eurooppalaista päättäväisyyttä ja aiheuttaa hajaannusta.
Palvelut
Uhka ei rajoitu perinteiseen sotilaalliseen hyökkäykseen. Euroopan maat ottavat huomioon myös kyberhyökkäykset, sabotaasit, disinformaation, vaalien manipuloinnin sekä keskeisten palvelujen häiriöt. Hyökkäykset voivat vaihdella maittain ja kohdistua esimerkiksi sotilaalliseen infrastruktuuriin, joukkoliikenteeseen tai muihin elintärkeisiin palveluihin.
Tämä tekee myös epäselväksi, milloin venäläinen toiminta on varsinaista hyökkäystä. Naton sisällä pätee periaate, että hyökkäys yhtä liittolaista kohtaan on hyökkäys kaikkia kohtaan. Kysymys on, miten liittouman pitäisi reagoida provokaatioihin ja muihin toimiin, joita ei ole helppo määritellä perinteiseksi sotilaalliseksi hyökkäykseksi.
Promotion
Sotakirja
Euroopan maita kehotetaan siksi valmistautumaan paremmin. Iso-Britannia uudistaa ns. sotakirjaansa, jota ei ole päivitetty vuosikymmeniin. Kallas ajaa muun muassa infrastruktuurin parempaa suojaa, vahvempaa kyberpuolustusta ja tiedustelutiedon laajempaa vaihtoa eurooppalaisten maiden kesken.
Poliittiset ja sotilaalliset johtajat pyrkivät myös tekemään väestöä entistä tietoisemmaksi riskeistä. Iso-Britanniassa varoitetaan, että yhteiskunta ei ole psykologisesti riittävästi valmistautunut vakavaan kriisiin. Ruotsi ja Suomi ottavat jo huomattavasti aktiivisemman roolin kansalaisten valmistelussa hätätilanteisiin. Alankomaat suositteli hiljattain, että kotona olisi ruokavarasto kolmen päivän sijaan kahdeksi viikoksi.
Kansalaiset ja yritykset
Tämä lähestymistapa ulottuu puolustusvoimien vahvistamista pidemmälle. Kansalaiset, reserviläiset, sairaalat, energia-alan yritykset ja muut yhteiskunnalliset organisaatiot voivat saada roolin vakavan kriisin syttyessä. Suomessa yhteiskunnallisia johtajia koulutetaan myös tuntemaan yhteiskunnan toimintatavat tällaisen kriisin aikana.
Lisääntynyt sotilaallinen ja yhteiskunnallinen valmius nähdään samalla keinona ehkäistä sotaa. Lähtökohtana on, että psykologisesti ja sotilaallisesti paremmin valmistautunut yhteiskunta on vähemmän haavoittuva. Kallas haluaa lisäksi, että venäläisiin hyökkäyksiin vastataan konkreettisilla toimilla.
Ukraina
Vitalisen infrastruktuurin suojaaminen saa myös lisää huomiota. Kyse ei ole ainoastaan näkyvistä sotilaallisista kohteista. Myös merenalaiset kaapelit ja tietojärjestelmät ovat alttiita hyökkäyksille. EU työskentelee kansainvälisen yhteistyön parissa suojellakseen paremmin merenpohjan infrastruktuuria.
Samaan aikaan Eurooppa jatkaa Ukrainan sotilaallista tukemista. Euroopan komissio valmistelee maksuja Ukrainan puolustushankinnoista ja on hyväksynyt Patriot-ohjusten tuotantosuunnitelmat. Kallas toteaa, ettei Eurooppa vähennä tukeaan Ukrainalle, vaikka Venäjä kasvattaisi painostustaan.